Omakotiasuja, säästätkö sähköä oikein?

Artikkeli päivitetty 8.11.2022

Sähkönkulutus omakotitalossa – onko sähkölämmitys uhka vai mahdollisuus? Osaatko säästää sähköä oikein?

Energiakriisin aikana rajusti noussut sähkön hinta ja uusiin sfääreihin kivunneet omakotitalojen sähkölaskut ovat nousseet monien sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvien huolenaiheeksi.

Sähkönkulutus omakotitalossa, onko sähkölämmitys energian suursyömäri?

Sähkölämmitys muodostaa jopa yli puolet sähkölämmitteisen omakotitalon energiankulutuksesta. Myös sähköllä lämpiävän käyttöveden osuus on suuri, noin viidesosa vuotuisesta sähkönkulutuksesta.

Kotitalouden sähkönkulutukseen vaikuttavat eniten lämmitysmuoto ja taloudessa asuvien henkilöiden määrä. Sähkösopimus määrittää sähköstä maksettavan hinnan, ja uusissa sopimuksissa energiamaksut ovat aiempaan verrattuna moninkertaiset.

Sähkön hinnannousun seurauksena sähkölämmityksen maine on kokenut ison kolauksen. Lämmitysmuodolla on myös entistä suurempi merkitys kiinteistökaupoissa, mikä hidastaa suoralla sähkölämmityksellä varustettujen omakotitalojen myyntiä.

Suomessa on yli puoli miljoonaa sähköllä lämmitettävää pientaloa, joissa kaivataan nyt kuumeisesti energiakustannusten nousua helpottavaa ratkaisua. Onneksi sähkön säätämiseksi on paljon tehtävissä.

Sähkönkulutus omakotitalossa, jossa suora sähkölämmitys

Esimerkiksi omakotitalossa, jonka pinta-ala on 120 m2 ja tyypillinen kokonaiskulutus 19 600 kWh, sähkölämmitys haukkaa energiaa noin 9 800 kWh eli noin 2 200 € vuodessa. OptiWatin huone- ja tuntikohtaisella optimoinnilla, jossa huomioidaan myös sääennuste ja haluttaessa pörssisähkön hinnanvaihtelut, voidaan lämmityksen sähkönkulutusta leikata jopa 40 % eli 3 920 kWh, eikä asumismukavuus kärsi lainkaan. Tässä tapauksessa rahallinen säästö olisi 880 € vuodessa.

Vastaavat luvut 250 m2:n omakotitalossa ovat kokonaiskulutus 35 000 kWh, josta sähkölämmitys 17 500 kWh eli 3 929 € vuodessa, ja vuosittainen säästö OptiWatin avulla 7 000 kWh eli 1 572 €.

Esimerkkilaskelma perustuu oletukseen, että sähkölämmitteisessä talossa asuu 4 henkeä. Sähkön kokonaishinta on määritelty Energiaviraston luokituksen mukaan: tyyppikäyttö pientalo ja vuosikulutus 18 000 kWh ja 1.7.2022 mukaisella keskihinnalla 22,45 snt/kWh (sis. siirto, energia, vero ja huoltovarmuusmaksu).

Sähkön hinta riippuu sähkösopimuksesta, ja useilla omakotiasujilla hinta on jo noussut esimerkissä käytettyä hintaa korkeammaksi.

Haluatko sinä säästää jopa 40% talosi sähkölämmityksen kuluissa? Tutustu OptiWattiin!

Toinen vaihtoehto säästämiseen on alentaa pysyvästi koko kodin lämpötilaa. Yhden asteen pudotuksella voidaan saada noin 5 %:n säästö lämmityskustannuksiin.

Joka tapauksessa sähkölämmitteisessä kodissa suurimmat säästöt saadaan pureutumalla juuri lämmitykseen. Jos lämmitys on säädetty koko ajan täyteen mukavuuslämpötilaan hukkalämmityksestä välittämättä, ei lamppujen sammuttelu tai puhelimen laturin irrottaminen seinästä juuri laskussa näy. Motivankin mukaan selkeitä säästöjä voidaan saada tarkkaan valitulla ohjausjärjestelmällä ja automatiikalla, jolloin lämmityskustannukset voivat pienentyä jopa 30–40 %.

Näin sähkölämmittäjät säästävät OptiWatilla

Järvenpääläisessä erillistalossa OptiWatti-älyohjaus toi 40 % säästön sähkölämmityksen kustannuksiin. Samalla energiaa säästävään älyohjaukseen saatiin aurinkopaneelit sekä täyssähköauton lataus. Optimoinnin huipputehot mahdollisti pörssisähkösopimus.

Määrätietoisen energiansäästöohjelman läpikäyneessä Espoolaisessa yli 300 m2:ssä omakotitalossa energiankulutus putosi puoleen, ja säästöjen myötä OptiWatin takaisinmaksuajaksi laskettiin kaksi vuotta. Samalla OptiWatti auttoi kohdistamaan muutkin energiansäästöinvestoinnit tärkeimpiin kohteisiin.

Hämeenlinnalaisessa omakotitalossa OptiWatin huonekohtainen optimointi laski vuosikulutusta 22 300 kWh:sta  17 600 kWh:iin, ja pörssisähköohjaus vielä ison säästön lisää. Kun suorasähköllä lämmitettävän omakotitalon lämmityskuluissa säästetään 40 %, ei kyse ole ihan pienistä summista.

Espoolaisen perheen kodissa OptiWatin avulla saatiin aikaiseksi 40 % säästö lämmitysenergiassa. Samalla talosta tuli houkutteleva ostokohde, kun perheelle myöhemmin tuli eteen muutto. OptiWatti-teknologia lisää sähkölämmitteisen kiinteistön houkuttelevuutta ostajien silmissä.

Tuoreita esimerkkejä suorasähkölämmitteisten pientalojen energiansäästöstä OptiWatin avulla on tuotu esiin muun muassa mediassa:

Helsinkiläisessä paritalossa sähkönkulusta säädetään automaattisesti OptiWatti-järjestelmällä, mikä tekee energiansäästöstä ja sähkölaskun pienentämisestä helppoa. Lämmitystä ja käyttövesivaraajaa säädetään sähkön hinnan, säätiedotuksen sekä huonekohtaisen lämmitystarpeen mukaan.

Tampereen Pispalassa on isossa puutalossa käytössä OptiWatin älykäs teknologia, joka valitsee pörssihintojen perusteella sen, milloin lämmitys kannattaa käynnistää. Käyttäjä voi itse säätää, kuinka monta vuorokauden kalleinta tuntia leikataan pois. Asumismukavuuden kannalta olennaista on lämpötila eikä se, millä tunnilla sähköä kuluu.

Käyttöveden lämmitys kovana kakkosena

Sähkölämmityksen jälkeen suurimman sähkösyöpön kunnian saa käyttöveden lämmitys. Keskimäärin se vastaa noin 20 % kokonaiskulutuksesta. Alun esimerkkien 120 m2:n omakotitalossa se olisi 3 920 kWh eli 880 € ja 250 m2:n omakotitalossa 7 000 kWh eli 1 570 € – sähkösopimuksesta riippuen vieläkin enemmän.

Kylpyammeen ahkera käyttö ja suihkussa viipyilevät perheen teinit voivat kasvattaa lukemaa tästä vielä huomattavasti.

Käyttöveden lämmitykseen pätee sama kuin muihinkin sähköllä lämpiäviin kohteisiin: termostaattiohjatulla boilerilla tulee helposti ylilämmittämistä, joka hukkaa energiaa.

Myös lämminvesivaraajan saa kytkettyä OptiWatin ohjaukseen, joka napsii säästöt joutolämmityksestä ja varmistaa, että aamusuihkua varten on tarjolla tarpeellinen määrä lämmintä vettä. Lisäksi boilerin lämmittämisen voi ohjata kunkin vuorokauden halvimmille tunneille, jos käyttää tuntihinnoiteltua pörssisähköä.

Kylppärin sähköinen lattialämmitys – kova hinta lämpimistä varpaista?

Aamulla kylpyhuoneen lämpöinen lattia tuntuu taivaalliselta. Lämpö myös kuivattaa kosteat pinnat nopeasti, joten sen käytölle on sekä mukavuuteen että kodin rakenteisiin liittyvä perustelu. Mutta pitääkö paikkansa, että sähköinen lattialämmitys on energiasyöppö?

Valitettavasti pitää. Lattian koosta ja muista olosuhteista riippuen lattialämmitys vie jopa 3 000 kWh vuodessa, mikä tarkoittaa 674 € lisää vuoden sähkökuluihin, sähkösopimuksesta riippuen jopa enemmän.

Hyvä uutinen on se, että myös sähköisen lattialämmityksen optimoinnista saadaan usein mittava säästö. Kun lämmitys automatisoidaan OptiWatin avulla, varpaat pysyvät edelleen lämpiminä ja rakenteet kuivina, vaikka aamuyöllä tai työpäivän aikana ei tavoitella turhaan mukavuuslämpötilaa.

Lisäksi OptiWatin anturit reagoivat huoneen lämpötilamuutoksiin nopeammin kuin lattialämmityksen omat, yleensä laatan sisälle sijoitetut anturit. Kun OptiWatti ohjaa lattialämmitystä, ei ole pelkoa siitä, että lattiaa lämmitettäisiin turhaan esim. samaan aikaan saunan kanssa, jolloin tilassa on muutenkin lämmin.

Uuni, sähköliesi ja mikroaaltouuni

Uunin kuumentaminen 200 asteeseen 3 kertaa viikossa vie noin 80 kWh vuodessa. Jos uuni pidetään tuossa lämpötilassa tunnin ajan jokaisella lämmityskerralla, vie tämä vielä noin 110 kWh lisää. Kokonaiskustannus viikoittaisesta kakkujen paistamisesta ja makaronilaatikon kypsyttelystä on siis noin 45 € vuodessa.

Sähköliettä käytetään yleensä vähemmän aikaa kerrallaan kuin uunia, mutta tiheämmin. Päivittäinen paistaminen tai keittäminen levyllä raksuttaa sähkömittaria 180–360 kWh verran, jolloin liikutaan noin 40–80 €:n vuosikustannuksissa.

Ruoan lämmittäminen mikroaaltouunissa on erittäin taloudellista: se vie vain 0,2 kWh/10 min, eikä pelkkään lämmittämiseen oikeasti tarvita yleensä edes minuuttia.

Mikroaaltouunia kannattaa ehdottomasti hyödyntää ruoanvalmistuspuuhissa: esim. yhden hengen puuroannos tai mehevä lohifile kypsyy mikrossa oikein näppärästi ja energiatehokkaasti.

Jääkaappi ja pakastin – hyytäviä kulutuslukuja?

Erilaiset ja eri-ikäiset jääkaappi- ja pakastinmallit kuluttavat eri tavoin energiaa. Esimerkiksi iäkäs arkkupakastin rohmuaa sähköä aivan eri tavalla kuin moderni, pienikokoinen kaappipakastin.

Myös kylmälaitteiden huolto ja puhtaanapito vaikuttavat kulutukseen: säännöllinen pakastimen sulattaminen ja laitteiden takaosien pitäminen pölyttöminä auttavat niitä toimimaan mahdollisimman energiatehokkaasti.

Jääkaapin ja pakastimen aiheuttamat kuluerät vaihtelevat pääpiirteittäin näin:

• jääkaappi n. 110–329 kWh eli n. 24–73 € vuodessa
• jääkaappi-pakastin n. 219 –694 kWh eli 49–155 € vuodessa
• pakastin n. 183 –511 kWh eli 41–114 € vuodessa

Meillä ei kitsastella saunomisen kanssa – pitäisikö nyt?

Sähkösauna haukkaa suomalaisessa kodissa reilusti energiaa, mutta siitä on harva ollut valmis tinkimään. Pari kertaa viikossa suoritettu puolentoista tunnin saunominen vie noin 1 000 kWh, mikä oli aiemman, halvemman energian aikana noin 120 € vuodessa. Nykyhinnoilla vastaavan saunomisen summaksi muodostuu peräti 225 € ja jopa enemmän.

Summa toki riippuu paljon saunan koosta sekä siitä, miten kuumaksi se halutaan lämmittää. Intohimoinen saunojaperhe, joilla on iso sähkösauna, saattaa jopa tuplata lukeman. Innokaskin saunoja voi nipistää saunan kuluttamaa energiamäärää laskemalla hieman tavoitelämpötilaa: 60–80 asteessakin saa varsin mukavat löylyt.

Olennaista on myös se, ettei sauna jää yksinään odottamaan kuumana saunojia tai unohdu päälle pitkäksi aikaa. Yllättävän usein käy niin, että saunan lämpiämistä odotellessaan tulee keksineeksi mukaansatempaavaa puuhaa, ja sauna ehtii kuumotella itsekseen pidempään kuin tarvetta olisi.

Kuivausrumpu syö enemmän kuin pesukone

Arkipäivisin kerran päivässä pyörivä pesukone ja kuivausrumpu vievät yhdessä niukimmillaan noin 650 kWh vuodessa ja enimmillään noin 1900 kWh. Euroina tämä tekee 145–426 €. Ero selittyy paitsi mallikohtaisilla piirteillä ja koneen koolla, myös käytettävillä pesuohjelmilla.

Näistä kahdesta kuivausrumpu on yleensä pahempi energiasyöppö. Se vie usein niukimmillaankin enemmän energiaa kuin pesukone, joskin uusi lämpöpumpputekniikka on tehnyt myös kuivausrummuista energiatehokkaampia.

Pyykinpesun energiankulutusta voi hillitä muun muassa pesemällä vain täysiä koneellisia, käyttämällä matalia pesulämpötiloja ja lyhyitä ohjelmia sekä kuivaamalla pyykit ulkona, kun se on mahdollista.

Entä se kaikki muu?

Valaistuksen energiankulutus on laskenut viimeisen vuosikymmenen aikana huomattavasti, kun ensin energiansäästölamput ja sitten LED-tekniikka tulivat rytinällä kaikkien käyttöön.

Sähkölämmitteisessä omakotitalossa säästö on voinut kuitenkin olla yllättävän pieni, sillä sähkölamppujen tuottama lämpö on tullut hyödynnetyksi kodin lämmityksessä: termostaatit ovat reagoineet kohonneeseen lämpötilaan vähentämällä patterien lämmöntuottoa.

Valaistuksen vuosittaista kulutusmäärää on vaikeaa arvioida, jos tiedossa ei ole valaisimien lukumäärää, tyyppiä, onko käytössä myös ulkovaloja ja sitä, sammutetaanko taloudessa valoja tyhjistä huoneista. Motivan Lampputieto-sivulla voi perehtyä valaistuksen suunnitteluun ja energiansäästöön.

Televisiot käyttävät sähköä hyvin vaihtelevia määriä. Suurimmat plasmatelevisiot vievät noin viiden tunnin päiväkulutuksella lähemmäs 900 kWh vuodessa, LED-televisiot merkittävästi vähemmän ja pienimmät laitteet vain noin 90 kWh vuodessa. Televisionkatselun vuosikulut voivat siis olla melkein mitä vain parista kympistä reiluun kahteen sataan tai jopa enemmän.

Myös tietokoneissa on luonnollisesti valtavia eroja: pieni kannettava nielaisee 8 tunnin vuorokausikäytössä sadan kWh:n paikkeilla, supertehokas pöytäkone jopa 15-kertaisesti saman. Kustannuksissa tämä tekee noin 22–337 €.

Imuroinnista ei pääse sähkönkulutukseen vetoamalla. Tunnin imurointi viikossa vie sähköä vain 78 kWh eli noin 17 € vuodessa. Jos kuitenkin haluaa ympäristösyistä huomioida pienetkin energiavirrat, mattojen tomuttaminen perinteiseen tapaan mattopiiskalla ja lattian pyyhkiminen nihkeällä mopilla toimivat imuroinnin hyvänä korvikkeena.

Taannoin toteuttamastamme Sähkölämmitysoppaasta löytyy lisää vinkkejä, kuinka voit säästää sähkölämmityksessä.

Astetta alemmas -kampanjassa kannustetaan säästämään energiaa

Energiakriisin myötä käynnistyneessä Astetta alemmas -kampanjassa kannustetaan säästämään energiaa arkisin teoin. Huonelämpötilojen laskeminen on yksi helpoimmista tavoista pienentää energiankulutusta.

OptiWatti-älyohjausta hyödyntäville sähkölämmityksessä säästäminen on automaation ansiosta helppoa – sillä voi saavuttaa merkittävän säästön ilman, että asuinmukavuudesta tarvitsee tinkiä.

Lue myös blogikirjoitus: Sähkön hinta – mitä kWh maksaa, entä sähkönsiirto?

Älykäs lämmityksen ohjaus ja sähkön säästäminen kiinnostaa monia. Näin mediassa on tuotu OptiWatin hyötyjä esiin.

Ota yhteyttä, niin autamme tekemään kotisi sähkölämmityksestä energiatehokkaan.

Sähkönkulutus omakotitalossa

Esimerkkilaskelmat perustuvat oletukseen, että sähkön kokonaishinta on 22,45 snt/kWh. Huomaathan, että sähkölaitteet kehittyvät ja mallikohtaiset erot kulutuksessa voivat olla suuria. Tarkkoja laskelmia varten tarvitset oman laitteesi kulutustiedot.

Lähteet:

Motiva

Nordic Green Energy

Helen

Energiavirasto