Yksinkertaisimmillaan energiatehokkuudella tarkoitetaan hyötysuhdetta, joka energian käytöstä saadaan. Tavoitteena on hankkia aikaisempaa vastaava vaikutus pienemmällä energiamäärällä – tai entistä parempi tulos nykyisellä energiamäärällä.
Motiva Oy:n energiankäytön asiantuntija Sami Seuna kertoo, että omakotitalon kohdalla termi liittyy kiinteästi ”lämmön harakoille menemisen” ehkäisemiseen.
”Energiatehokkuutta saadaan aikaiseksi esimerkiksi taloa lisäeristämällä ja tiivistämällä, jolloin lämpöä pääsee karkaamaan vähemmän. Silloin samalla energiamäärällä saadaan pidettyä talo entistä tehokkaammin lämpimänä”, Seuna toteaa.
”Energiankäytön tehostamista taas on esimerkiksi se, ettei tyhjää kotia ei pidetä turhaan mukavuuslämpötilassa, kun väki on muualla. Tämän seurauksena energiaa säästyy”, hän jatkaa.
Suuremmassa mittakaavassa energiatehokkuus koskettaa jokaista maapallolla elävää: energiankäytön järkevöittämisellä voidaan muun muassa hillitä ilmastonmuutoksen etenemistä.
Meillä Suomessa kotien energiankulutuksesta valtaosa menee lämmitykseen. Siksi rakennusten energiatehokkuuden kasvattaminen on täällä erityisen merkittävä ekoteko. Pelkästä ympäristön hyödystä ei kuitenkaan ole kysymys: energiatehokkuudesta on iloa myös talon omistajalle.
”Energiatehokkaassa pientalossa energiakustannukset ovat pienet, mikä tuntuu suoraan rahapussissa ja kasvattaa myös talon jälleenmyyntiarvoa”, pohtii toinen Motivan asiantuntija, Kirsi-Maaria Forssell.
”Ennakkoluuloihinkin toisaalta törmää aika-ajoin. Välillä esiintyy kaikuja menneisyydestä – luullaan, että energiatehokkuus merkitsee pimeässä ja kylmässä hytisten istumista. Nykyään tilanne on päinvastoin. Esimerkiksi energiatehokkuutta lisäävät älyjärjestelmät pitävät huolta siitä, että eri huoneiden lämpötila on aina asukkaan toivomalla tasolla, Forssell valottaa.
Nollaenergiatalot ovat energiatehokkuuden malliesimerkkejä. Niissä lämpöhukka on minimoitu, ja ainakin osa tarvittavasta energiasta tuotetaan itse talossa.
Virallisesti nollaenergiatalo määritellään Suomessa yleensä näin: rakennuksessa tuotetun uusiutuvan energian ylijäämä on oltava vähintään yhtä paljon kuin on kulutetun uusiutumattoman energian määrä.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että:
Entä voisiko taloa ajatella nollaenergiatalona, jos taloon otetaan vaikkapa aurinkosähkösopimus, jossa energia tuotetaan yksinomaan aurinkovoimalla?
Kirsi-Maaria Forssell toteaa, että tämäkin on määritelmästä riippuen mahdollista: ”Yksi määritelmä nollaenergiatalolle on ns. laadullinen: rakennuksessa käytetään vain uusiutuvaa energiaa, joka voidaan tuottaa muuallakin.”
”Toisaalta, jos aurinkosähkö tuotetaan talossa, voidaan parhaimmillaan vuositasolla päästä jopa plussan puolelle, eli talo voi tuottaa enemmän kuin kuluttaa”, Forssell kertoo, ja jatkaa:
”Taloissa, joissa todella päästään vuositasolla nollaan tai jopa plusenergian puolelle, on tyypillisesti kaikkea tätä: passiivitalon rakennetehokkuus, maalämpöä, aurinkolämpöä ja yleensä suuri aurinkosähköjärjestelmä.”
Nollaenergiatalot ovat hyvä vastaus uusien rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa. On kuitenkin hyvä muistaa, että olemassa olevan rakennuskannan tehostamisella on suurin vaikutus ilmastohaasteisiin.
Energiatodistus tarvitaan nykyään paitsi uudisrakennuksilta, myös iäkkäämmiltä taloilta – jälkimmäisiltä viimeistään, kun taloa ollaan myymässä. Keskustelu energiatodistuksesta käy aika-ajoin kuumana, ja mukana kulkee myös harhaluuloja. Sami Seuna arvioi, että tavallisimmin aprikoidaan toteutuneen ja laskennallisen energiankulutuksen eroja.
”Talon rakenteet ja tekniikka määräävät sen ominaiskulutustason. Voikin olla vaikeaa hahmottaa, ettei todistus peilaa omaa vaan laskennallista energiankäyttöä. Käyttäjien vaikutus energiankulutukseen voi olla hyvinkin suuri, ja ilman muuta on syytä onnitella itseään, jos on saanut kulutuksen pidettyä niukkana”, Seuna kertoo.
”Välillä kuulee myös mielipiteitä, joissa energiatodistus on ’pakkopaperi’, josta ei ole omistajalle mitään hyötyä”, harmittelee Kirsi-Maaria Forssell. ”Energiatodistuksessa on kuitenkin valtavasti hyödynnettävää: sen mukana saa talolleen toimenpide-ehdotuksia, joiden vaikutus tuntuu suoraan säästönä sähkölaskussa.”
Tiesitkö, että OptiWatti-järjestelmän kautta saat paljon uutta dataa talosi energiankulutuksesta? OptiWatin avulla voit seurata kuinka paljon lämmitys kuluttaa sähköä ja tämän näet myös huonekohtaisesti.
Autamme tekemään kodistasi energiatehokkaan, ota yhteyttä!
Energiatodistus:
Yksi kustannustehokkaimmista energiankulutuksen hillitsijöistä sähkölämmitteisessä talossa on älykäs lämmönohjaus. Sen avulla sähkölämmityksen kuluista saadaan leikattua jopa 40 %, ja bonuksena kodissa on entistäkin mukavampi viettää aikaa: huoneet ovat juuri toivotussa lämpötilassa toivotulla hetkellä, ja järjestelmä ennakoi muun muassa säätilan vaihtelut ulkolämpötilan ja sähkön kulloisenkin tuntihinnan nille asiakkailee, jotka käyttävät tuntihinnoiteltua pörssisähköä.
OptiWatti-älyohjauksessa säästöt saadaan mm. siitä, että automaattinen järjestelmä laskee lämpötilaa huoneista silloin, kun niissä ei oleskella. Esim. kylpyhuoneen energiasyöppöä lattialämmitystä on turhaa kuumotella aamuyölllä, kun väki nukkuu, eikä nuorison huoneiden tarvitse hohkata lämpöä silloin, kun he ovat koulussa.
Jos käytössä on pörssisähkösopimus, OptiWatti huomioi lämmitysajankohtien valinnassa myös sähkön hinnanvaihtelut.
Ota yhteyttä ja katsotaan, paljonko voit säästää sähkölämmityksessä.
OptiWatti Sähkölämmitysopas auttaa sinua tekemään sähkölämmityksestä pienellä vaivalla energiatehokkaan.
Lue myös blogiartikkeli: Omakotiasuja, säästätkö sähköä oikein?
Lähteet:
TIEDOTE 29.3.2023 Aurinkosähkön arvon maksimointiin kokonaisratkaisu Kotimainen älykkääseen energianhallintaan keskittynyt OptiWatti on kehittänyt pientaloille tavan…
Autamme kuntia säästämään energiaa ja tekemään kannattavaa ilmastotyötä. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen, energiaoptimointi eli energiankulutuksen leikkaaminen…
Energiansäästö ei ehkä koskaan ole ollut ajankohtaisempaa. Energian hinta on pysytellyt historiallisen korkealla, eikä nopeaa…
